Liikunnalliset opinnot
Tässä kuvassa meidän arki kiteytyy aika hyvin. Kun keppi läiskähtää lätäkköön ja vesi sinkoaa ilmaan, mukana nousee myös ilo. Ei kiirettä seuraavaan kellonaikaan, ei hoputusta takaisin sisään, vain läsnäoloa, leikkiä ja liikkeen riemua.
Kotikoulun myötä liikkumisesta on tullut meille yhteinen, koko perheen tapa olla maailmassa. Retket, metsäkävelyt ja pienetkin arjen siirtymät ovat muuttuneet mahdollisuuksiksi tutkia, kysyä ja oppia. Kun kuljemme metsässä, tutkimme sammalta, seuraamme muurahaisia tai pysähdymme ihmettelemään taivasta, mukana on paljon muutakin kuin liikuntaa, siinä on biologiaa, havainnointia, kielitaitoa, vuorovaikutusta ja ajattelua.
Kotikoulussa liikunta on oppimista, ei vain keholle, vaan myös mielelle
Liikunta ei ole vain oppitunti tai aikataulutettu suoritus. Meillä se on osa lähes jokaista päivää, luonteva, kehoa ja mieltä ruokkiva osa arkea. Liikkuminen ei tapahdu vain silloin, kun “on liikuntaa”, vaan silloin kun tarvitsemme tauon, kun tutkimme maailmaa tai kun haluamme oppia toisin, kehollisesti, elämyksellisesti ja yhdessä.
Samalla opettelemme myös pysähtymistä. On tärkeää huomata, ettei kehon tarvitse olla jatkuvassa liikkeessä. Joskus oppiminen syntyy juuri hiljaisuudesta, hengähdyksestä, hetkestä ilman tekemistä. Olemisen ja liikkumisen tasapaino tukee kokonaisvaltaista hyvinvointia, ja antaa tilaa myös ajatuksille kasvaa.
Liikunta on osa kokonaisvaltaista oppimista. Se tukee keskittymiskykyä, muistia ja tiedonkäsittelyä, mutta se voi olla myös itse oppimisen väline. Kun keho on mukana oppimisessa, myös mieleen jää paremmin. Esimerkiksi matematiikan kertolaskut voivat harjaantua hyppiessä, aakkoset löytyä pihapiiriä kiertäen, ja historian aikakausia voi eläytyä leikkien ja liikkeen avulla.
Meillä liikkuminen liittyy moniin oppiaineisiin:
- Äidinkieli ja kirjallisuus: Aamutanssiin voi yhdistää riimittelyharjoituksia, tai temppuradalla odottaa jokaisessa pisteessä kirjain tai sana, josta syntyy oma tarina. Metsäretkellä voi etsiä kirjaimia luonnosta ja muodostaa niistä sanoja tai koota omaa luontorunoa kävellessä.
- Matematiikka: Liikkumalla lasketaan askelia, mitataan matkaa, harjoitellaan ajan kulkua ja arvioidaan nopeuksia. Esimerkiksi “hyppää niin monta kertaa kuin 3 x 4” tai “rakenna keppien avulla symmetrinen kuvio”.
- Ympäristöoppi: Luontopolulla opitaan kasveista, eläimistä ja ekosysteemeistä samalla kun keho liikkuu ja aistit ovat avoinna. Liikkuminen auttaa tekemään havainnoista konkreettisia, miten sieni kasvaa, miten muurahainen liikkuu, miltä tuntuu sammal jalan alla?
- Musiikki ja ilmaisutaito: Kehollinen ilmaisu voi olla tanssia, rytmiikkaa tai pihaleikkejä, joissa yhdistyvät musiikki ja liike. Samalla syntyy esiintymistaitoja ja rohkeutta ilmaista itseään.
- Taito- ja taideaineet: Keppihevosrata voi sisältää itse rakennetut esteet, suunnistusleikkiin tehdään oma kartta ja pihan trampoliiniin liitetään laskentaa tai värien yhdistelyä. Kehollisuus tukee myös motoristen taitojen kehitystä, joita tarvitaan kirjoittamisessa ja käsitöissä.
Meidän liikunnallisia hetkiä:
- Metsäretket ja luontopolut, joissa havainnoidaan, vertaillaan, kerätään ja tutkitaan (biologiaa + liikuntaa)
- Temppuradat sisällä ja ulkona, joissa liike yhdistyy ajatteluun ja omien sääntöjen luomiseen (logiikkaa + liikuntaa)
- Pyöräily, pulkkamäki ja parkour, vuodenajan mukaan vaihdellen
- Perhepelit, kuten hippa, pallopelit, suunnistus ja aarteenmetsästys, liikkumisen lisäksi vahvistuu ryhmätyö, kommunikaatio ja strateginen ajattelu
Liikunta ei vaadi salia tai välineitä, se vaatii uteliaisuutta ja tilaa liikkeelle. Se on kutsu nousta ylös, käyttää kehoa ajattelun rinnalla ja nähdä, miten oppiminen voi tapahtua koko keholla. Kun liike ja oppiminen kulkevat käsi kädessä, myös ilo, läsnäolo ja oppimisen imu vahvistuvat.
“Oppitunti voi alkaa ovesta ulos astumisella.”
Meidän vinkki: älä stressaa liikuntasuunnitelmaa, kysy lapselta, miten hän haluaisi liikkua tänään. Usein paras liikuntatunti syntyy hetkessä.
Joskus oppitunti on samalla lenkki, ja joskus lenkki on oppitunti. Liike kuljettaa meitä eteenpäin, mutta yhtä tärkeää on osata pysähtyä. Luonto antaa tilaa myös hiljaisuudelle, hengähdykselle ja havainnoille. Juuri näissä hetkissä oppiminen syvenee: kun keho saa liikkua vapaasti ja mieli olla rauhassa, syntyy tilaa oivalluksille ja uteliaisuudelle.
On ollut ilo huomata, miten liikunta, luonto ja yhdessä tekeminen ovat kasvaneet osaksi meidän tapaa oppia. Ne eivät ole erillisiä hetkiä, vaan kulkevat mukana päivissä, tukien sekä oppimista että hyvinvointia. Kun liikkuminen ei ole suoritus vaan osa elämää, siitä syntyy kestävää iloa, ja oppiminen seuraa luontevasti perässä.
Millainen liike tukee teidän oppimista tänään, vai olisiko tänään pysähtymisen vuoro?
Kommentit
Lähetä kommentti