Tietoa meistä

 Hei ja tervetuloa Kotikoulunsalat-blogiin!

Kirjoitan blogia jakaakseni kokemuksia, vinkkejä ja hetkiä meidän arjestamme: oppimisesta, oivalluksista, kaaoksesta ja kaikesta siltä väliltä.

Tämä blogi on sinulle, joka etsit vertaistukea, pohdit kotikoulun mahdollisuutta tai haluat vain kurkistaa tavallisen (ja joskus vähän epätavallisen) perheen elämään.

Mukavaa että olet täällä 💛


📬 Ota yhteyttä: kuviajakakkuja@gmail.com


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

🌿 10 vinkkiä kesäseikkailuun pienellä budjetilla

Kuva
  Elämyksiä, oppia ja yhteyttä – ilman suurta rahallista panostusta Kesä on usein hengähdyksen aikaa, mutta toisaalta se voi myös tarkoittaa sitä, että arjen rakenteet häviävät ja päivät alkavat muistuttaa toisiaan. Lapset kaipaavat tekemistä, ja budjetti ei taivu monen sadan huvipuistoreissuihin. Onneksi seikkailu ei ole kiinni euroista. Usein juuri ne hetket, jotka vaativat vain läsnäoloa ja hieman suunnittelua, jäävät kaikkein vahvimmin mieleen. Tässä siis lempeitä, käytännöllisiä ja oivaltavia vinkkejä kesäseikkailuihin pienellä budjetilla, oppien ja eläen yhdessä. 1. Reppuretki lähiluontoon – elämyksiä eväillä varustettuna Mikä tahansa kävely muuttuu seikkailuksi, kun mukaan otetaan pieni eväspaketti ja viltti.  Yhdessä valittu kohde – vaikkapa metsäpolku, järvenranta tai kaupungin laita – muuttuu hetkessä tutkimusmatkaksi.  🔍 Kokeile: Lapsi voi itse suunnitella reitin ja pakata oman reppunsa. Voitte seurata matkan aikana lintujen ääniä tai tehdä “mitä näet n...
Read more »

Sosiaaliset taidot

Kuva
Usein puhutaan siitä, että sosiaaliset taidot kehittyvät koulussa – mutta samaan hengenvetoon on pakko pohtia, millainen yhteiskunta meillä ylipäätään on näiden taitojen kannalta. Suomessa ei ole aina helppoa olla sosiaalinen. Meillä on vahva hiljaisuuden kulttuuri, jossa tuntemattomille puhumista pidetään usein omituisena tai tungettelevana. Itse huomaan pyrkiväni rikkomaan tätä kaavaa. Juttelen mielelläni bussipysäkillä, kassajonossa tai uimahallin saunassa. Joskus joku vastaa – pieni hymy, sananvaihto säästä tai arjesta. Mutta joskus katse kääntyy nopeasti pois, vastausta ei kuulu lainkaan, tai saan osakseni vain viileän, vaivaantuneen mulkaisun. Siinä tulee aina vähän epämukava olo. Tulee tunne, että tuli tehtyä jotain väärin, vaikka tarkoitus oli vain olla hetken ihminen ihmiselle. Tämä kertoo minulle siitä, kuinka vaikeaa monille meistä on astua ulos totutusta. Olemme niin tottuneita pitämään etäisyyttä, että kohtaaminen voi tuntua uhkaavalta. Ja ehkä juuri siksi toivois...
Read more »

Ensimmäisen luokan päättärit

Kuva
Päättäjäiset meidän tapaan Toukokuun viimeinen päivä. Aurinko paistoi, linnut lauloivat, ja meillä oli päättäjäiset, meidän näköiset ja meidän rytmissä. Tämä vuosi ei alkanut niin kuin yleensä. Alku kulki vielä vanhaa tuttua polkua, mutta kevään tullen pysähdyttiin. Kuunneltiin, katsottiin, mietittiin ja tehtiin päätös, joka muutti paljon. Vaihdettiin suuntaa kesken lukuvuoden. Se oli rohkeaa, ehkä vähän hullua ja silti paras päätös, mitä ollaan tehty. Päättäjäispäivänä lapsi luki sukulaisille runon. Hän harjoitteli esiintymistä muutamia kertoja ennen varsinaista hetkeä. Hetki oli hiljainen ja herkkä. Ääni kantoi, sanat tulivat kirkkaasti, kuin olisivat tulleet suoraan sydämestä. Ja kun viimeinen rivi oli luettu, hiljaisuus vaihtui kaikuviksi aplodeiksi. Sukulaisten silmistä paistoi ylpeys, syvä ja lämmin. Matkani ykkösestä kakkoseen Syksyllä reppu selkääni puettiin, kouluun uuteen uteliaana kuljettiin. Ovet aukesivat maailmaan suureen, ensimmäiseen lukuun tarinassa uuteen. Kevät toi m...
Read more »