Kotikoulun salat

  Retkipäivä ennen lomaa Kesäloma lähestyy, mutta vielä ehditään oppia yhdessä tekemällä. Tällä viikolla meidän 1.-luokkalaisen kotikoulupäivä vietettiin ulkona, pyöräretkellä, rannalla ja luonnon äärellä. Aamupäivällä pyöräilimme lähialueelle, jossa pysähdyimme katselemaan lampaita. Lapsi esitti hyviä kysymyksiä, ja yhdessä etsimme tietoa lammasroduista, laidunnuksesta ja eläinten hoidosta. Tästä syntyi luontevasti ympäristöopin ja tiedonhaun harjoittelua, ja keskustelu toimi samalla myös äidinkielen suullisena tehtävänä. Rannalla otimme käyttöön metallinpaljastimen ja tutkimme hiekkaa yhdessä. Harjoittelimme pitkäjänteisyyttä, pohdintaa ja luonnon havainnointia. Löydöt, vaikka olivatkin lähinnä pullonkorkkeja, herättivät keskustelua kierrätyksestä ja siitä, millaisia esineitä voi ajan myötä hautautua maahan. Rannassa ehdittiin myös uida. Kehollinen tekeminen ja vapaus liikkua ovat tärkeä osa meidän koulupäivää, erityisesti ensimmäisellä luokalla, jolloin oppiminen tapahtuu vielä ...

Tässä kuvassa meidän arki kiteytyy aika hyvin. Kun keppi läiskähtää lätäkköön ja vesi sinkoaa ilmaan, mukana nousee myös ilo. Ei kiirettä seuraavaan kellonaikaan, ei hoputusta takaisin sisään, vain läsnäoloa, leikkiä ja liikkeen riemua. Kotikoulun myötä liikkumisesta on tullut meille yhteinen, koko perheen tapa olla maailmassa. Retket, metsäkävelyt ja pienetkin arjen siirtymät ovat muuttuneet mahdollisuuksiksi tutkia, kysyä ja oppia. Kun kuljemme metsässä, tutkimme sammalta, seuraamme muurahaisia tai pysähdymme ihmettelemään taivasta, mukana on paljon muutakin kuin liikuntaa, siinä on biologiaa, havainnointia, kielitaitoa, vuorovaikutusta ja ajattelua.