Kotikoulupäivä luonnossa

 Retkipäivä ennen lomaa

Kesäloma lähestyy, mutta vielä ehditään oppia yhdessä tekemällä. Tällä viikolla meidän 1.-luokkalaisen kotikoulupäivä vietettiin ulkona, pyöräretkellä, rannalla ja luonnon äärellä.

Aamupäivällä pyöräilimme lähialueelle, jossa pysähdyimme katselemaan lampaita. Lapsi esitti hyviä kysymyksiä, ja yhdessä etsimme tietoa lammasroduista, laidunnuksesta ja eläinten hoidosta. Tästä syntyi luontevasti ympäristöopin ja tiedonhaun harjoittelua, ja keskustelu toimi samalla myös äidinkielen suullisena tehtävänä.

Rannalla otimme käyttöön metallinpaljastimen ja tutkimme hiekkaa yhdessä. Harjoittelimme pitkäjänteisyyttä, pohdintaa ja luonnon havainnointia. Löydöt, vaikka olivatkin lähinnä pullonkorkkeja, herättivät keskustelua kierrätyksestä ja siitä, millaisia esineitä voi ajan myötä hautautua maahan.

Rannassa ehdittiin myös uida. Kehollinen tekeminen ja vapaus liikkua ovat tärkeä osa meidän koulupäivää, erityisesti ensimmäisellä luokalla, jolloin oppiminen tapahtuu vielä vahvasti toiminnan ja kokemuksen kautta.

Kotimatkalla näimme polun varrella sisiliskoja lämmittelemässä kivillä. Pysähdyimme tarkkailemaan, ja lapsi huomasi itse niiden liiketavan ja värityksen. Tästä syntyi keskustelu kylmäverisyydestä ja luonnon keväisistä ilmiöistä, biologiaa ja ympäristöoppia luonnollisesti läsnä.

Päivän päätteeksi kotona tehtiin äidinkielen tehtävä: lapsi kirjoitti omin sanoin retkestä. Kirjoitusharjoitus auttoi jäsentämään päivän tapahtumia ja tukee sekä luetun että kirjoitetun kielen kehitystä.

📚 Päivän oppiaineita luonnollisesti mukana:

• Äidinkieli: keskustelu, sanaston laajentaminen, kirjoitustehtävä
• Ympäristöoppi: eläimet, kevätluonto, havainnointi
• Liikunta: pyöräily ja uiminen
• Tieto- ja viestintäteknologia: tiedonhaku netistä
• Biologia (1.lk osana ympäristöoppia): eläinten elintavat ja elinympäristöt
• Laaja-alaiset taidot: oppimaan oppiminen, uteliaisuus, luontoyhteys

Tällaiset päivät näyttävät, miten monipuolisesti oppimista voi syntyä arjen tilanteista. Parasta on se, että lapsi ei aina edes huomaa “opiskelevansa”, oppiminen tapahtuu elämyksen, kysymyksen ja tekemisen kautta.